Muinaisten asteekkien historia ja uskonto kiehtoo ihmisiä yhä tänäkin päivänä. Mihin asteekit uskoivat ja kuinka he harjoittivat uskontoaan?
Pyramideja ja uhrilahjoja
Egyptin pyramidit ovat maailmankuuluja, mutta myös asteekeilla oli tapana rakentaa suuria pyramideja. Heillä oli tapana myös uhrata ihmisiä jumalille. Joidenkin arvioiden mukaan noin 20 000 ihmisen arvioidaan joutuneen vuosittain uhrilahjoiksi.
Monia jumalia
Asteekit ajattelivat, että oli olemassa useita eri jumalia ja että universumi on jakaantunut kolmelle tasolle. Näistä tasoista ihmisten asuttama maa on keskimmäisellä tasolla. Sen yläpuolella on taivas ja vastaavasti sen alapuolella on asteekkien näkemyksen mukaan maanalinen. Taivaankannen asteekit ajattelivat koostuvan 13 eri kerroksesta.
Perustava yhteys, teotl
Muinaiset asteekit uskoivat perustavaan yhteyteen, joka tunnettiin käsitteellä teotl. Tämän perustavan yhteyden katsottiin olevan koko olemassa olevan kaikkeuden taustalla ja teotlin uskottiin muodostavan ja muovaavan kaikkeuden jokaisen asian. Teotl ilmeni asteekkien mukaan jopa täysin päinvastaisissa asioissa, sillä tätä ykseyttä nähtiin niin elämässä kuin kuolemassa ja niin valossa kuin pimeydessäkin. Jopa kauneutta, oikeudenmukaisuutta, arvoja, totuutta ja tietoa peilattiin asteekkien etiikassa tähän perustavaan yhteyteen ja määriteltiin suhteessa ihmisen päämäärään.
Ihmisen päämääränä ja elämän tarkoituksena nähtiin ihmisen itsensä ja koko kaikkeuden tasapainon ylläpitäminen. Moraalia pidettiin tasapainon saavuttamisen lähteenä ja tavoitteena oli saavuttaa elämälle vakaa oma tie. Asteekit hyväksyivät sen, että elämä on lyhyt ja että kuolema on elämän väistämätön päätös.
Taide oli muinaisille asteekeille tärkeä keino teotlin todellisen luonteen ilmaisemisessa. Hyvä taide oli siis sellaista, joka auttoi ymmärtämään paremmin teotlia. Asteekit pohtivat monenlaisia mielenkiintoisia kysymyksiä, joista yksi mielenkiintoisimmista oli se, kuinka on mahdollista selvittää, että ihmisten havainnot ja kokemukset ovat totta, eivätkä harhaa.
Pääkaupungin syntytarina
Muinaisten asteekkien pääkaupunki oli Tenochtitlan, jonne asteekkien kansa vaelsi perimätiedon mukaan Pohjois-Meksikosta sijainneesta Aztlanista. Nykyarkeologit arvelevat, että ihmisten oli ehkä pakko lähteä liikkeelle suuren kuivuuden vuoksi ja että asteekit saapuivat uuden pääkaupunkinsa hedelmälliselle alueelle 1325. Kansan kerrotaan perimätiedon mukaan nähneen paikassa merkin Huitzilopochtlilta, jota he pitivät sodan jumalanaan. Tässä merkissä kotka istui kaktuksella ja sillä oli kynsissään käärme. Tämän merkin johdosta paikalle päätettiin perustaa asteekkien uusi pääkaupunki.
