Eläimet elävät täällä maapallolla meidän ihmisten kanssa ja näin on aina ollut. Onkin siis täysin ymmärrettävää, että useimmissa uskonnoissa on keskusteltu jo alusta asti siitä, mikä tulisi olla ihmisten ja eläinten välinen suhde. Ovatko eläimet esimerkiksi alemmalla tasolla kuin ihmiset vain sen takia, etteivät ne harjoita uskontoa samalla tavalla kuin me? Kostautuuko eläimille aiheutettu haitta uskonnon mukaan ja miten? Käytännössä jokaisella uskonnolla on tähän vastaus, mutta niitä ei juurikaan ole käyty läpi esimerkiksi uskonnontunnilla, koska aihe on melko marginaalinen.
Hyvä eläinten pito on kuitenkin uskonnosta riipumatta meidän kaikkien tehtävä ja jos sinulla on lemmikkejä, haluat takuulla niiden parasta kaikissa tilanteissa. Siksi kannattaakin suunnata osoitteeseen Zoo.fi, josta saat kaiken tarvitsemasi lemmikkien hoitoon. Zoo.fi varmistaa, että sen kautta saat vain parasta lemmikillesi ja että pystyt viettämään lemmikin kanssa mahdollisimman hyvää elämää mahdollisimman pitkään. Zoo.fi toimii myös verkossa, eli sinun ei tarvitse jättää lemmikkiäsi yksin kotiin siksi aikaa, kun hankit sille vaikkapa uusia leluja.
Kristinusko
Vaikka kovin moni suomalainen ei tunnustaudu kovinkaan ahkeraksi kirkossa kävijäksi, on kuitenkin ihan mahdollista pohtia kristilliseen etiikkaan liittyviä kysymyksiä, ja yksi tällainen on suhtautuminen eläimiin. Kristinuskon mukaan ei ole olemassa mitään erityisen pyhiä tai kiellettyjä eläimiä, vaan kaikkien eläinten katsotaan olevan yhtä lailla Jumalan luomuksia.
Raamattu on ohjeistanut, että ihmisellä on velvollisuus “viljellä ja varjella” maata, minkä on katsottu tarkoittavan ensinnäkin sitä, että ihminen on eläinten yläpuolella ja toiseksi sitä, että juurikin tästä syystä ihmisillä on aivan erityinen vastuu muusta luomakunnasta. Eläinten pito ja syöminen on siis uskonnollisesta näkökulmasta ihan oikein, mutta se ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille.
Islam
Islamin mukaan myös eläimet voivat tuntea Jumalan olemassaolon ja kykenevät ylistämään tätä, vaikkakin toisella tavalla kuin ihmiset. Koraanin mukaan on hyväksyttävää syödä tiettyjä eläimiä. Kiellettyjen eläinten listalla ovat esimerkiksi sika, veriruuat, haaskat, aasit, petolinnut, liskot ja apinat. Sellaiset eläimet, joita voi syödä, täytyy teurastaa sallitulla (halal) tavalla veitsellä siten, että teurastettava eläin ei näe veistä eikä myöskään stressaa liikaa ennen teurastusta. Teurastaminen sähköllä tai keittämällä on kielletty.
Jokapäiväisessä elämässään muslimien tulee pyrkiä aina siihen, että eläimet eivät kärsisi ihmisen toiminnasta. Muhammedin mukaan myös eläinten kastraatio on kielletty tästä syystä. Eläinten piiskaaminen kouluttamistarkoituksissa on myös kielletty. Lemmikkien pitämiselle ei nähdä mitään esteitä ja myös metsästyskoirat ovat sallittuja.
Buddhalaisuus
Buddhalaisuuden mukaan ihmisen ruumis on vain sielun asuinpaikka, jonka se on saanut karman perusteella. Eläinten ruumis on yhtä lailla vain sielun väliaikainen sijoituspaikka, joten tästä syystä eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityisen suurta huomiota. Tunnettu buddhalainen oppi kehottaa kohtelemaan eläintä kuin omaa äitiään, koska tämä saattaa olla juurikin uudelleen syntynyt äitisi.
Kasvissyönti ei ole pakollista buddhalaisuudessa, edes munkeilla, mutta siihen on buddhalaisen opin mukaan syytä pyrkiä. Kaikkein kuuliaisimmin kasvisruokavaliota noudattavat mahayana-buddhalaiset, jotka pidättäytyvät lihasta säännöllisesti esimerkiksi uskonnollisten pyhien ajaksi. Maidon ja munien syöminen on hyväksyttävää. Tämä näkyy erityisesti Tiibetissä, jossa pelkillä kasviksilla eläminen ei onnistu ilmaston takia. Buddhalaisen etiikan näkökulmasta on arveluttavaa teurastaa eläimiä eikä sen katsota olevan oikeamielinen ammatti. Myös metsästykseen suhtaudutaan nihkeästi. Toisaalta tarjottu liharuoka on tapana ottaa vastaan ilman protesteja, sillä ruuan tarjoamista pidetään kunnioittavana eleenä. Myös munkit, joiden on tarkoitus elää almujen varassa, eivät yleensä kieltäydy liharuuasta.
