Salat eli rukous on yksi islamin tärkeimmistä pilareista. Harras muslimi rukoilee vähintään viisi kertaa päivässä Mekkaa kohti kumartuen. Kerromme tässä artikkelissa lähemmin, miten muslimit rukoilevat ja mitä salat heille merkitsee.
Miten rukous sai alkunsa?
Muslimien pyhä kirja on Koraani ja siitä löytyykin myös kuvaus rukouksesta sekä sen tarkoituksesta. Koraanissa sanotaan, että rukouksen noudattaminen on uskovan ihmisen merkki. Tämän lisäksi uskova ihminen jakaa toisille omastaan.
Päivittäiset viisi rukousta eli salatia
Muslimin päivä sisältää viisi pakollista rukousta, jotka rukoillaan tiettyinä aikoina. Monet pitävät tärkeimpänä rukouksena perjantaista keskipäivänrukousta.
Aamunkoiton rukous eli fajr rukoillaan aamunkajon ja -koiton välissä. Zuhr eli keskipäivän rukous ajoittuu ajanjaksoon, jolloin aurinko on jo saavuttanut lakipisteensä. Asr eli iltapäivän rukous rukoillaan iltapäivän aikana, ja magrib eli auringonlaskun rukous rukoillaan auringonlaskun sekä iltaruskon välissä. Isa eli iltarukous rukoillaan, kun ilta on jo pimentynyt.
Miten rukoukseen kutsutaan?
Muslimimaissa rukoukseen ei suinkaan kutsuta kirkon kellojen voimalla, vaan siellä minareeteista kaikuvat rukouskutsut eli adhaanit. Myös rukouskutsu sisältää islamilaisen uskontunnustuksen, mikä korostaa tämän tunnustuksen merkitystä ja tärkeyttä. Rukouskutsussa siis todistetaan ensin Allahin olevan kaikista suurin ja että on vain yksi Jumala. Samalla Muhammadin todistetaan olevan Allahin lähettiläs. Tämän jälkeen uskovia kehotetaan kiiruhtamaan rukoukseen ja tulemaan pelastukseen. Tämän kutsun jälkeen todistetaan uudelleen, Allahin olevan kaikista suurin ja ainoa Jumala.
Miten moskeijassa rukoillaan?
Muslimit voivat rukoilla sekä moskeijassa että kotona. Rukoilla voi itse asiassa kaikissa puh
taissa paikoissa ja esimerkiksi työpaikoilla olisikin hyvä huomioida muslimityöntekijöiden osalta, että heillä olisi mahdollisuus rukoilla rukoushetken aikana.
Moskeijoissa naisille ja miehille on yleensä varattu eri osastot. Imaami johtaa rukousta muiden rukoilijoiden edessä. Rukouksen alkuksi ylistetään Jumalan suuruutta ja rukoiltaessa käännytään kohti Mekkaa, jossa sijaitsee Kaaban temppeli. Tätä suuntaa kutsutaan qiblaksi. Jos menet moskeijaan, etkä tiedä, missä suunnassa qibla on, voit ottaa siitä helposti selvää, etsimällä rukoussyvennyksen eli mihrabin. Mihrab nimittäin osoittaa qiblan suunnan. Koraanista löytyvä Avauksen suura on keskeinen osa jokaista rukousta. Vilpittömän uskon suura eli Koraanin suura 112 on myös usein rukouksessa luettava suura. Tämä suura korostaa yksijumalaisuutta eli monoteismia, joka on islamissa äärimmäisen tärkeä. Kun rukoushetki päättyy, tervehtivät rukoilijat muita rukoilijoita sekä oikealla että vasemmalla puolellaan. Rukousten lisäksi moskeijoissa tarjotaan myös opetusta ja muita toimintoja.
Rituaalipesu eli wudu suoritetaan ennen rukousta
Ennen rukousta muslimit suorittavat rituaalipesun eli wudun. Wudu on Koraanissa säädetty velvollisuus. Ensin pestään kädet kolmesti ranteisiin asti. Peseminen aloitetaan pesemällä ensin oikea käsi. Tämän jälkeen suu huuhdellaan kolmesti. Samalla vettä vedetään myös nenään kolmesti. Kasvot pestään tämän jälkeen kolmesti. Veden tulee kastella kasvot siten, että hiusraja, leuka sekä korvat kastuvat. Hiukset pyyhkäistään kevyesti kostutetulla kädellä aloittaen otsasta ja päättyen niskaan. Tämän jälkeen kädet kostutetaan jälleen ja korvat pestään peukaloilla ja etusormilla. Lopuksi on jalkojen vuoro. Jalat pestään nilkkoihin asti kolmesti oikeasta jalasta aloittaen. Wudun jälkeen lausutaan uskontunnustus, minkä jälkeen muslimi on valmis suorittamaan rukouksen Mekkaan päin kääntyneenä.
