Vaikka uskonnot saattavatkin tuntua ensikatsomalta kovin erilaisilta, ja tuntuu, että niissä on eroja enemmän kuin yhtäläisyyksiä, niin uskonnoista löytyy myös yllättävän paljon sellaisia erityispiirteitä, jotka ovat ominaisia kaikille uskonnoille. Rakentavan keskustelun aikaansaamiseksi eri uskontojen edustajien välille olisikin hyvä pureutua näihin yhtäläisiin piirteisiin eikä aina niihin eroihin, jotka erottavat eri uskonnot toisistaan.
Mihin uskonnoissa uskotaan?
Eräs eri uskonnoille yhteinen piirre on se, että uskovaiset uskovat yliluonnolliseen. He kunnioittavat pyhiksi kokemiaan asioita ja kokevat yhteisöllisyyttä samoin uskovien kanssa. Uskontoon liittyy läheisesti myös kokemuksellisuuden ja moraalin käsitteet. Jokaiseen uskontoon liittyy erilaisia kertomuksia sekä rituaalia.
On olemassa sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia uskontoja
Osaa uskonnoista kutsutaan kirjoitetuiksi uskonnoiksi ja osaa kirjoittuksettomiksi uskonnoiksi. Tämä ero riippuu siitä, onko uskontoon vaikuttanut kirjoitustaito vai ei ja onko uskonnossa käytettävissä kirjoituksia. Osa uskonnoista on nimittäin siirtynyt sukupolvelta toisella ainoastaan suullisena perinteenä. Tällaisia uskontoja kutsutaan kirjoittuksettomiksi uskonnoiksi ja näitä uskontoja pidetään varhaiskantaisina. Nämä uskonnot juontavat juurensa esihistorialliselle ajalle, aikaan, jolloin kirjoitustaitoa ei oltu vielä keksitty. Shamaanit olivat näissä uskonnoissa tärkeitä asiantuntijoita sekä välittäjiä tuonpuoleisen sekä tämän maailmamme välillä.
Kirjauskonnoille on tyypillistä pyhän kirjan tai muiden tärkeiden kirjoitusten olemassaolo. Näitä uskontoja kutsutaan myös historiallisiksi. Papit ovat kirjauskontojen oppineistoa ja tämä oppineisto välittää sekä tulkitsee uskonnon oppeja. Monessa kirjauskonnossa esiintyy uskontunnustus, jonka kautta uskova tunnustaa uskonsa. Esimerkiksi islamissa on tärkeää tunnustaa usko julkisesti, ja tätä uskontunnustusta pidetään jopa yhtenä uskonnon peruspilarina. Islamilaisessa uskontunnustuksessa muslimi tunnustaa, ettei ole muuta Jumalaa ku
in Allah ja että Muhammed on hänen lähettiläänsä. Islam on ehdottoman monoteistinen uskonto, jossa Allahilla on ehdoton valta.
Uskonnot voidaan jakaa etnisiin ja universaaleihin uskontoihin
Uskontoja voidaan luokitella myös syntytapansa perusteella. On olemassa sekä etnisiä että universaaleja uskontoja. Etnisten uskontojen ominaispiirre on se, että uskonto rajoittuu yhden kansan taikka maan keskuuteen. Näissä uskonnoissa uskonnon jäseneksi synnytään. Esimerkiksi juutalaisuus, hindulaisuus ja sintolaisuus ovat tyypiltään etnisiä. Sama koskee alkuperäiskansojen uskontoja. Universaaleille uskonnoille on ominaista se, että ne leviävät eikä niihin välttämättä synnytä. Näitä uskontoja voidaan myös levittää maasta toisiin maihin.
Mitä ovat maailmanuskonnot?
Tavallisesti maailmanuskontona pidetään sellaista uskontoa, jonka kannattajia on minimissään 10 miljoonaa. Tämän lisäksi uskonnon tulee olla levinnyt oman maan ulkopuolelle. Suuriin maailmanuskontoihin kuuluvat uskonnot, joiden historia on pitkä ja joiden kannattajamäärä on suuri.
Esimerkiksi islam on suuri maailmanuskonto, ja Suomessakin on runsaasti muslimeja. Islaminuskoisia tataareja saapui Suomeen jo 1800-luvulla Suomen ollessa vielä Venäjän vallassa. Osa tataareista toimi Suomessa kauppiana. Tämän lisäksi osa tataareista kotiutui Suomeen armeijasta, joka vielä tuolloin oli Venäjän armeija. Suomeen on tullut myös muslimipakolaisia, erityisesti 1980-1990-luvuilla esimerkiksi Somaliasta ja Irakista. Lisäksi Suomessa on myös suomalaisia muslimeita.
Samankaltaisuuksista huolimatta jumalkäsitys vaihtelee uskonnosta toiseen
Vaikka eri uskonnoissa onkin samankaltaisuuksia, niin niiden jumalkäsitys vaihtelee. Jumalkäsitykset voidaan jakaa teismiin, monoteismiin, polyteismiin, panteismiin, monismiin sekä ateismiin. Esimerkiksi islam on vahvasti monoteistinen uskonto, jonka mukaan jumalia on vain ja ainoastaan yksi.
